No niin, mun on nyt ryhdistäydyttävä ja ottaa oikeasti tosissaan tavoiteltavaksi se ALO1-tulos Joensuusta. Mennään mahdollisesti myös epäviralliseen tokoon kolmas toukokuuta, eli kaksitoista päivää ennen virallista koetta. Kymmenes päivä on myös mätsäri, jonne varmasti mennään, siellä otetaan myös jotain liikkeitä aikalailla maksimihäiriöissä.

Ennen kisoja siis hiotaan kaikkia liikkeitä - aina löytyy jotain parannettavaa, eikö!

Luoksepäästävyyteen rutiinia, eli enemmän, enemmän ja enemmän.

Paikallamakuussa ei haistella maata! Eli tästä aletaan heittelemään tiukkoja, mutta ei mitään "roaar, hyökkään päällesi ellet lopeta"-tyylisiä karjaisuja vaan pieniä ja rauhallisia, mutta silti napakoita kieltoja ja heti kehut päälle, kun epätoivottu toiminta loppuu.

Seuraamisiin tiiviyttä, ehdotonta kontaktia ja oikean paikan säilymistä koko liikkeen ajan. Liikkeestä maahanmenoon nopeutta!

Luoksetulon nopeutta hiotaan entistäkin vauhdikkaammaksi ja suoruutta sekä eteenistumisessa että perusasennossa varmennetaan.

Hyppyä on päästävä treenaamaan kunnon esteellä! Vartaloapuun kiinnitetään huomiota. Muistettava myös napakat pysähdykset.

...sekä joka liikkeeseen varmuutta, nopeutta ja iloisuutta!

Mira ja yhä väsynyt Nugaporo